Dan Koivulaakso: Luovuus syntyy yhteisöllisyydestä ja vauraus jakamisesta

Olen osallistunut Elinvoiman lähteet -kehitysohjelmaan hivenen sekavin tuntemuksin. Monet työpajat ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Vaikka keskusteluissa onkin maalailtu vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, ne on kuitenkin käyty varsin kapean “talouskasvu on ehdotonta” -viitekehyksen sisällä.

Elinvoima itsessään on käsitteenä haasteellinen, sillä yhden elinvoima voi tukahduttaa muiden mahdollisuuksia mielekkääseen ja hyvään elämään. Tämä onkin ansiokkaasti todettu ohjelmamme elinvoimamäärittelyn yhteydessä: ”Talouden kasvun ja kilpailukyvyn edistämisen vaatimat toimenpiteet saattavat johtaa – ja ovat myös usein johtaneet – negatiivisiin hyvinvointivaikutuksiin.”

Esimerkkinä negatiivisista hyvinvointivaikutuksena voisin mainita public-private-partnershipit (PPP), joista on keskusteltu työpajoissa. Valitettavan usein moiset ovat osoittautuneet katastrofeiksi. Isossa-Britanniassa ammattiliitot ja ruohonjuuritason liikkeet ovat kamppailleet esimerkiksi metron PPP-sopimuksista aiheutuneita epäinhimillisiä työehtoja ja valtavia rahoitusvajeita vastaan kutsuen niitä kalliiksi epäonnistumisiksi. Riskinä julkisen ja yksityisen yhteistyössä onkin, että kansalaiset ja veronmaksajat kantavat riskin pelureiden korjatessa voitot. Aidosti elinvoimaisessa yhteisössä näin ei ole.

Olen itse osallistunut hyvinvointityöryhmään työskentelemällä vertaistuotannon parissa. Näenkin yhteisöllisyyden ja omaehtoisen yhdessä toimimisen ehdottomana edellytyksenä elinvoimaiselle kehitykselle. Julkinen sektori toimii usein byrokraattisesti ja yritysmaailman ainoa tehtävä on maksimoida voitot, ihmisistä ja luonnosta piittaamatta. Tarvitsemme siis julkisen vallan uudistumisen lisäksi uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa ihmiset toteuttavat itseään ilman, että joku käärii kermat kakusta.

Mitä vertaistuotanto sitten on? Puhtaimmillaan vertaistuotantoa on havaittavissa tiedontuotannon ja tietotekniikan parissa, esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa, wikipediassa tai sosiaalisen median sovelluksissa. Suurena haasteena onkin miten verkossa toimiva yhteisöllisyys jalkautuu myös ns. palvelutuotantoon ja luo hyvinvointia laajalti. Nykyään sovelluksia ovat erilaiset tavaranvaihtopiirit, asumisyhteisöt ja vertaistukeen perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan haasteena onkin miten tukea näitä ihmisten omaan aktiivisuuteen pohjautuvia sovelluksia muilla aloilla.

Yleisenä haasteena vertaistuotannon leviämiselle taas on yhteiskunnassamme valloillaan oleva tiedon yksityistämisen vimma, joista esimerkkejä on nähtävissä esimerkiksi uudessa yliopistolaissa, tiukoissa tekijänoikeus- ja patenttilaeissa sekä yksityisyyttä loukkaavissa valvontamekanismeissa, joilla ihmisten luovuutta ja koko elämää haltuunotetaan ja irroitetaan tuotoksistaan.

Vieraileva kirjoittaja Dan Koivulaakso on Suomen elinvoiman lähteet -prosessin aktiivinen osallistuja ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja.