Ensimmäisen työpajan satoa

Kehitysohjelmamme joulukuun Vaikuttajafoorumia syyskuisen tehtäväksiannon pohjalta valmisteleva ensimmäinen 30 asiantuntijan työpaja kokoontui lokakuun lopun harmaan sateisessa säässä ja synkeiden talousuutisten keskellä. Ei kuitenkaan masentuneena tai toivonsa heittäneenä, vaan energisellä ”sotaa apatiaa vastaan” -asenteella, tavoitteena löytää tapoja, joilla lamaantunut Suomi saadaan havahtumaan tekemisen tahtoon ja meininkiin. Maailmassa, jossa suuret murrokset muuttavat perusteellisesti useimpien toimialojen ansaintalogiikkaa ja myös julkisen sektorin toiminnan perusteita. Tilanteessa, jossa aikaa ei ole hukattavaksi.

Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin henki. Henkeen kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Henki pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta henki voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

Tahtotila on elinvoimainen Suomi ja sitä hahmoteltiin seuraavien adjektiivien avulla: innostava, rohkea, riskinottokykyinen, osaava, osallistuva, välittävä, moninaisuutta arvostava, yhteistyökykyinen ja mukaankutsuva. Yksi osa meneillään olevaa työtä on määritellä elinvoimalle konkreettisia, seurattavissa olevia mittareita yksilön, organisaatioiden ja yhteiskunnan kannalta.

Keskiössä työpajaprosessissa on ihminen ja mielekäs tekeminen, työ, joka muodostaa tärkeän osan oman arvon tunteesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä. Sen lisäksi, että se on sekä yksilön että kansantalouden toimeentulon perusta. Työn luonne ja sisältö muuttuu siirtyessämme tieto- ja palveluyhteiskuntaan; samanaikaisesti tuotannon kansainvälistyminen vähentää teollista työtä täällä. Suuri huolenaihe on, mistä työtä ihmisille poistuneiden teollisten työpaikkojen sijaan, mistä riittävän vahvoja uuden kasvun alkuja. Huolenaihe on myös se, miten pystymme uudistamaan usein hierarkkisia toimintatapojamme vuorovaikutteisemmiksi, sellaisiksi, joilla pysymme vaikeasti ennakoitavan maailman pulssilla ja kehityksessä mukana.

Työpaja päätti lähteä hakemaan polkuja kohti tahtotilaa seuraavista näkökulmista:

1. Yrittäjyys
2. Osaaminen ja innovaatioympäristö
3. Johtaminen ja hallinta (governance)
4. Kestävä malli hyvinvointiyhteiskunnalle

Aidon avautumisen…

Kaikkiin näkökulmiin liittyy tavalla tai toisella Suomen avautuminen ja verkottuminen. Suomi on voimakkaasti viennistä riippuva kansantalous. Mikä on roolimme uudenlaisessa kansainvälisessä työnjaossa? Missä olemme aloitteentekijöitä, perustajia ja yhteistyöhön kokoavan osaamisen alustoja, missä menemme mukaan omalla lisäarvollamme toisten käynnistämiin ideoihin? Avautuminen tarkoittaa sitä, että Suomi ja suomalaiset kytkeytyvät todella osaksi kansainvälisiä verkostoja… ja muualta tulevat sekä muualla toimivat osaksi meidän verkostojamme. Digitaalisessa, jälkiteollisessa maailmassa valtiot kilpailevat kyvyllään toimia innovaatio- ja yrittäjäympäristönä, ei niinkään perinteisillä suhteellisilla tuotannontekijäeduilla ja -eroilla. Oleellista on, että muualtakin halutaan tulla Suomeen käynnistämään ja kehittämään uusia, kiinnostavia juttuja. Meidän on ajateltava useammin outside-in, maailmanlaajuisesta näkökulmasta käsin kuin sisälähtöisesti ja -pölytteisesti, oman joukon kesken.

Mihin Suomen pitäisi sitten panostuksiaan kohdentaa? Ovatko julkiset panostukset toisaalta liian pirstoutuneita ja toisaalta liiaksi ”vanhoja” aloja tukevia? Globaaleissa meneillään olevissa paradigmamuutoksissa (esimerkkinä ihmisten arvoissa tapahtuneet muutokset energiaa ja ympäristöä säästäviä sekä päästöjä vähentäviä ratkaisuja suosiviksi, sääntelyn lisäksi) aukeaa isoja kansainvälisiä mahdollisuuksia, mutta myös kilpailu tulee olemaan kovaa ja riskit siten suuria. Miten Suomi voi parantaa mahdollisuuksiaan toimia merkittävänä innovaatioympäristönä? Millä alueilla meillä on mahdollisuuksia kehittää maailmanluokan osaamista ja ratkaisuja? Paljon appeita tähän pohdintaan ja myös välittömille toimille tarjoaa vastajulkistettu innovaatiojärjestelmämme arviointi.

…ja verkottumisen välttämättömyys

Maiden välisen liiketoiminnan sijoittumismittelön ohella tärkeäksi nousee erilaisten kansainvälisten verkostojen välinen kilpailu. Digitaalisessa maailmassa verkostoissa toimivien ei tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa: pieni väestöpohja ei ole rajoite, jos pystytään rakentamaan liiketoimintoja, yhteisöjä ja avoimia innovaatioalustoja, jotka houkuttelevat osaajia eri puolilta maailmaa mukaan toimijoiksi.

Digitalisaatio ja sen mahdollistama toimintaprosessien automatisointi, käyttäjälähtöisten palveluiden tuottaminen ja jatkuva vuorovaikutus on läpitunkeva osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Tällä on valtava merkitys niin toimintojen organisoimiselle, johtamiselle, tavoille tehdä työtä kuin uuden osaamisen luomiselle – siksi se myös haastaa, jopa velvoittaa olemassa olevien rakenteiden, instituutioiden ja toimintamallien kriittiseen tarkasteluun. Siilomaiseen työskentelyyn ja päällekkäisyyksiin ei ole syytä eikä varaa, käyttäjä/tarvelähtöinen ajattelu vaatii vahvistamista, toimijoiden viidakko karsimista ja tehtäväjaot kirkastamista. Digitalisaatio ja verkkoympäristö tarjoavat sekä bisnesmalli-innovaatioiden että tuottavuuden lisäämismahdollisuuksia eritoten palvelusektorilla. Tästä n. 50% koostuu julkisista palveluista – iso haaste ja iso mahdollisuus!

Edunvalvonnasta tulevaisuuden rakentamiseen

Yksisilmäinen edunvalvonta, kenen tahansa toimesta, ei kanna erinomaiseen tulemaan missään olosuhteissa. Isoissa murroksissa kaikkien on herättävä laaja-alaisen, totutuista ennakkoasetelmista irrottautuvan avoimen kriittisen arvioinnin välttämättömyyteen: Ollaanko jääty puolustamaan historian linnakkeita? Ovatko tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta oleelliset kysymykset  toisaalla? Ja siten myös ihmisten etu?

Moninaisuus rakentaa luovaa jännitettä ja mahdollistaa uuden synnyttämisen. Etenkin, kun mukaan lisätään luottamus ja kunnioitus. Tältä pohjalta monenlaisten taustojen, osaamisten ja ikäkertymien rikastuttama, positiivisen kirjava joukkiomme jatkaa prosessin eteenpäinviemistä.