blogi

RSS

Asiasanan "Yrittäjyys" arkisto

Tunnelmia viimeisen vaikuttajafoorumin jälkeen

Mikko Kosonen
25.3.2010

Tämä on Suomen elinvoiman lähteet -löytöretkemme viimeisiä puheenvuoroja, ja haluankin heti alkuun sanoa sen kaikkein tärkeimmän, eli osoittaa sydämelliset kiitokseni kaikille prosessiin osallistuneille.

On ollut kerta kaikkiaan upeaa nähdä aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen tähän yhteiseen kokeiluhankkeeseemme. Emme kukaan tarkkaan ottaen tienneet mihin tämä matka meidät vie – mutta tästä huolimatta hyppäsimme tuntemattomaan ja löysimme kuin löysimme jotain uutta. Ja mikä tärkeintä, kaikki se mitä löysimme ja saavutimme, löydettiin ja saavutettiin yhdessä. Ja tämä on jo sellaisenaan arvokasta!

No mitä me sitten olemme saaneet yhdessä aikaan? Minä en ehkä ole työmme tulosten paras ja objektiivisin arvioija – eikä niitä näin aikaisessa vaiheessa oikein voikaan arvioida. Tähän sopii erinomaisesti Winston Churchillin kuuluisa toteamus, että “this is the end of the beginning”, eli olemme parhaimmillaankin vain saattaneet käyntiin jotain myöhemmin tärkeäksi osoittautuvaa, joka pikkuhiljaa muuttaa Suomea ja maailmaa entistä paremmaksi.

Hieman konkreettisemmin sanottuna, olemme mielestäni saaneet aikaan ainakin seuraavia tärkeitä asioita:

  • Ensimmäisenä – ja ehkä kaikkein tärkeimpänä – saavutuksena pitäisin yhdessä luomaamme uutta “ihmis- ja ratkaisukeskeistä palveluparadigmaa” tai viitekehystä. Sen tulisi auttaa meitä jäsentämään ja arvioimaan tekojamme ja suunnitelmiamme uudelta pohjalta. Uskaltaisinkin väittää, että monet tämän hetken suunnitelmamme pikemminkin vahvistavat vanhoja teollisen aikakauden rakenteita ja toimintamalleja – sen sijaan, että ne mahdollistaisivat uuden toimintalogiikkamme mukaisesti ihmisten hyvinvoinnin ja kasvun kestävällä tavalla.
  • Pitäisin myös erittäin tärkeänä, että onnistuimme prosessimme myötä määrittelemään ja jopa operationalisoimaan uuden toimintaparadigmamme kannalta keskeisen elinvoimakäsitteen. Nyt kun entistä paremmin tiedämme mitkä asiat estävät ja mitkä mahdollistavat elinvoiman, niin voimme kaikki omilla foorumeillamme ryhtyä vahvistamaan sitä – ja näin parantamaan hyvinvointiamme ja kilpailukykyämme.
  • On myös äärimmäisen tärkeää ymmärtää, ettei tämä uusi viitekehys ole sama asia kuin uusi visio tai suunnitelma Suomelle. Nopeasti muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa ei ole enää mahdollista määritellä yhtä kirkasta visiota ja suunnitelmaa, vaan joudumme jatkossa operoimaan yhä enemmän yhteisten tulevaisuuskuvien, arvojen ja periaatteiden pohjalta. Ei ole enää mahdollista kertoa ylhäältä käsin mitä muiden halutaan tekevän, vaan johdon tehtävä on mahdollistaa ihmisten hyvä elämä ja uudet bisnekset tarjoamalla heille tätä varten oikeat henkiset ja fyysiset työkalut.
  • Edessä olevan muutoksen suuntaamisen kannalta on myös ensisijaisen tärkeää, että onnistuimme prosessimme aikana identifioimaan kolme keskeistä kehityksen painopistealuetta: johtaminen, yrittäjyys ja hyvinvointipalvelut. Transformaatio teollisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ihmiskeskeiseksi kestäväksi palvelutaloudeksi edellyttää suuria muutoksia kaikilla näillä alueilla.
  • Olen myös erittäin iloinen, että onnistuimme löytämään monia konkreettisia kärkihankkeita, jotka osoittavat, että olemme jo monessa paikassa menossa aivan oikeaan suuntaan. Nyt meidän täytyy vain vauhdittaa näiden uusien ja hyvien käytäntöjen levittäminen näkyvän omistajuuden kautta. Näihin erinomaisiin hankkeisiin voi tutustua vaikuttajafoorumin Elinvoimatalkoiden esitteestä.

Miten siis jatkamme tästä eteenpäin?

Meistä kuullaan seuraavan kerran 29.4., kun julkistamme tämän prosessin loppuraportin sekä samassa yhteydessä Suomen kärkiekonomistien laatiman Kriisin jälkeen -kirjan. Toivon, että tämä raportti ja sen ajatukset leviävät laajasti suomalaisten päätöksentekijöiden sekä kansalaisten keskuudessa. Toivon myös hartaasti, että uusi viitekehyksemme toimii eräänä tärkeänä ohjenuorana seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

Aiomme myös näyttää esimerkkiä siitä, miten uutta viitekehikkoamme voidaan käyttää olemassa olevien suunnitelmien arviointiin – käymällä läpi Sitran oma strategia tämän uuden viitekehyksen valossa. Uskon tämän arvioinnin tuovan joitakin uusia mielenkiintoisia painotuksia nykyisiin toimintoihimme, jotka kuitenkin ovat jo nyt varsin hyvin linjassa tämän prosessin tulemien kanssa.

Itse asiassa monet projektin puitteissa esiin tulleet hankkeet ovat jo nyt jollain tavoin Sitran toimintasuunnitelman työlistalla. Tulemme kuitenkin vielä varmistamaan, että otamme kopin kaikista niistä esiin nousseista palloista, jotka luontevasti saadaan mahtumaan ohjelmiemme tai muiden aktiviteettiemme piiriin.

Ja sitten viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä:

Mielestäni tämä löytöretki on selvästi osoittanut, että tämänlaatuiselle “siviilimaanpuolustuskurssille” on Suomessa sosiaalinen tilaus. Emme halua olla konsensushakuisia (ja sitä kautta tunnelinäköisiä), mutta konsensus sinänsä on tärkeää – silloin kun se syntyy moniäänisen dialogin seurauksena.

Tähän huutoon vastaamiseksi järjestämme jo tulevana syksynä ensimmäisen Elinvoima-alumnikokouksen, jossa arvioimme miten nyt käynnistämämme kärkihankkeet ja uusi ajattelumme ylipäätään on leviämässä yhteiskuntaamme. Ja jos tarpeen yritämme löytää keinoja, miten vauhditamme niiden etenemistä. Tämän hetken ajatuksemme on, että järjestämme näitä alumnikokouksia vastedes kerran vuodessa.

Toinen keskeinen uusi aloite on Elinvoima-foorumit, jotka tulevat olemaan talouspolitiikan johtamiskoulutusten kaltaisia avainvaikuttajille suunnattuja yhteensä noin viikon mittaisia  johtamiskoulutuksia. Tavoitteenamme on ainakin nyt alkuun järjestää kaksi kurssia vuodessa aina n. 30 vaikuttajalle kerrallaan. Näiden kurssien sisältö on vielä luonnollisesti auki, mutta selvää on, että niissä tullaan kattamaan uuden viitekehyksemme mukaisen yhteiskuntapolitiikan peruskysymyksiä mukaan lukien talouspolitiikka.

Näillä askelilla jatkamme eteenpäin.

2 kommenttia | Asiasanat: , , , ,

Ensimmäisen työpajan satoa

Sari Baldauf
11.11.2009

Kehitysohjelmamme joulukuun Vaikuttajafoorumia syyskuisen tehtäväksiannon pohjalta valmisteleva ensimmäinen 30 asiantuntijan työpaja kokoontui lokakuun lopun harmaan sateisessa säässä ja synkeiden talousuutisten keskellä. Ei kuitenkaan masentuneena tai toivonsa heittäneenä, vaan energisellä ”sotaa apatiaa vastaan” -asenteella, tavoitteena löytää tapoja, joilla lamaantunut Suomi saadaan havahtumaan tekemisen tahtoon ja meininkiin. Maailmassa, jossa suuret murrokset muuttavat perusteellisesti useimpien toimialojen ansaintalogiikkaa ja myös julkisen sektorin toiminnan perusteita. Tilanteessa, jossa aikaa ei ole hukattavaksi.

Kriittiseksi tekijäksi Suomen tulevaisuudelle todettiin henki. Henkeen kuuluu usko tulevaisuuteen, tosissaan (vaan ei vailla huumorintajua, pakonomaisesti tai ilottomasti) tekeminen, oman kortensa kekoon kantaminen, muiden arvostaminen ja rohkaiseminen sekä luottamuksellinen yhteistyö. Henki pohjaa arvoihin ja rakentaa elinvoimaisuutta. Jotta henki voi kasvaa yhteisölliseksi nosteeksi, tarvitaan tulevaisuuden näköaloja, suuntaa.

Tahtotila on elinvoimainen Suomi ja sitä hahmoteltiin seuraavien adjektiivien avulla: innostava, rohkea, riskinottokykyinen, osaava, osallistuva, välittävä, moninaisuutta arvostava, yhteistyökykyinen ja mukaankutsuva. Yksi osa meneillään olevaa työtä on määritellä elinvoimalle konkreettisia, seurattavissa olevia mittareita yksilön, organisaatioiden ja yhteiskunnan kannalta.

Keskiössä työpajaprosessissa on ihminen ja mielekäs tekeminen, työ, joka muodostaa tärkeän osan oman arvon tunteesta ja elämän kokemisesta merkityksellisenä. Sen lisäksi, että se on sekä yksilön että kansantalouden toimeentulon perusta. Työn luonne ja sisältö muuttuu siirtyessämme tieto- ja palveluyhteiskuntaan; samanaikaisesti tuotannon kansainvälistyminen vähentää teollista työtä täällä. Suuri huolenaihe on, mistä työtä ihmisille poistuneiden teollisten työpaikkojen sijaan, mistä riittävän vahvoja uuden kasvun alkuja. Huolenaihe on myös se, miten pystymme uudistamaan usein hierarkkisia toimintatapojamme vuorovaikutteisemmiksi, sellaisiksi, joilla pysymme vaikeasti ennakoitavan maailman pulssilla ja kehityksessä mukana.

Työpaja päätti lähteä hakemaan polkuja kohti tahtotilaa seuraavista näkökulmista:

  1. Yrittäjyys
  2. Osaaminen ja innovaatioympäristö
  3. Johtaminen ja hallinta (governance)
  4. Kestävä malli hyvinvointiyhteiskunnalle

Aidon avautumisen…

Kaikkiin näkökulmiin liittyy tavalla tai toisella Suomen avautuminen ja verkottuminen. Suomi on voimakkaasti viennistä riippuva kansantalous. Mikä on roolimme uudenlaisessa kansainvälisessä työnjaossa? Missä olemme aloitteentekijöitä, perustajia ja yhteistyöhön kokoavan osaamisen alustoja, missä menemme mukaan omalla lisäarvollamme toisten käynnistämiin ideoihin? Avautuminen tarkoittaa sitä, että Suomi ja suomalaiset kytkeytyvät todella osaksi kansainvälisiä verkostoja… ja muualta tulevat sekä muualla toimivat osaksi meidän verkostojamme. Digitaalisessa, jälkiteollisessa maailmassa valtiot kilpailevat kyvyllään toimia innovaatio- ja yrittäjäympäristönä, ei niinkään perinteisillä suhteellisilla tuotannontekijäeduilla ja -eroilla. Oleellista on, että muualtakin halutaan tulla Suomeen käynnistämään ja kehittämään uusia, kiinnostavia juttuja. Meidän on ajateltava useammin outside-in, maailmanlaajuisesta näkökulmasta käsin kuin sisälähtöisesti ja -pölytteisesti, oman joukon kesken.

Mihin Suomen pitäisi sitten panostuksiaan kohdentaa? Ovatko julkiset panostukset toisaalta liian pirstoutuneita ja toisaalta liiaksi ”vanhoja” aloja tukevia? Globaaleissa meneillään olevissa paradigmamuutoksissa (esimerkkinä ihmisten arvoissa tapahtuneet muutokset energiaa ja ympäristöä säästäviä sekä päästöjä vähentäviä ratkaisuja suosiviksi, sääntelyn lisäksi) aukeaa isoja kansainvälisiä mahdollisuuksia, mutta myös kilpailu tulee olemaan kovaa ja riskit siten suuria. Miten Suomi voi parantaa mahdollisuuksiaan toimia merkittävänä innovaatioympäristönä? Millä alueilla meillä on mahdollisuuksia kehittää maailmanluokan osaamista ja ratkaisuja? Paljon appeita tähän pohdintaan ja myös välittömille toimille tarjoaa vastajulkistettu innovaatiojärjestelmämme arviointi.

…ja verkottumisen välttämättömyys

Maiden välisen liiketoiminnan sijoittumismittelön ohella tärkeäksi nousee erilaisten kansainvälisten verkostojen välinen kilpailu. Digitaalisessa maailmassa verkostoissa toimivien ei tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa: pieni väestöpohja ei ole rajoite, jos pystytään rakentamaan liiketoimintoja, yhteisöjä ja avoimia innovaatioalustoja, jotka houkuttelevat osaajia eri puolilta maailmaa mukaan toimijoiksi.

Digitalisaatio ja sen mahdollistama toimintaprosessien automatisointi, käyttäjälähtöisten palveluiden tuottaminen ja jatkuva vuorovaikutus on läpitunkeva osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Tällä on valtava merkitys niin toimintojen organisoimiselle, johtamiselle, tavoille tehdä työtä kuin uuden osaamisen luomiselle – siksi se myös haastaa, jopa velvoittaa olemassa olevien rakenteiden, instituutioiden ja toimintamallien kriittiseen tarkasteluun. Siilomaiseen työskentelyyn ja päällekkäisyyksiin ei ole syytä eikä varaa, käyttäjä/tarvelähtöinen ajattelu vaatii vahvistamista, toimijoiden viidakko karsimista ja tehtäväjaot kirkastamista. Digitalisaatio ja verkkoympäristö tarjoavat sekä bisnesmalli-innovaatioiden että tuottavuuden lisäämismahdollisuuksia eritoten palvelusektorilla. Tästä n. 50% koostuu julkisista palveluista – iso haaste ja iso mahdollisuus!

Edunvalvonnasta tulevaisuuden rakentamiseen

Yksisilmäinen edunvalvonta, kenen tahansa toimesta, ei kanna erinomaiseen tulemaan missään olosuhteissa. Isoissa murroksissa kaikkien on herättävä laaja-alaisen, totutuista ennakkoasetelmista irrottautuvan avoimen kriittisen arvioinnin välttämättömyyteen: Ollaanko jääty puolustamaan historian linnakkeita? Ovatko tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta oleelliset kysymykset  toisaalla? Ja siten myös ihmisten etu?

Moninaisuus rakentaa luovaa jännitettä ja mahdollistaa uuden synnyttämisen. Etenkin, kun mukaan lisätään luottamus ja kunnioitus. Tältä pohjalta monenlaisten taustojen, osaamisten ja ikäkertymien rikastuttama, positiivisen kirjava joukkiomme jatkaa prosessin eteenpäinviemistä.

15 kommenttia | Asiasanat: , , , , , , , ,