Tietoa näistä sivuista
Osallistu Facebookissa
Viimeksi kommentoidut
- Vielä julkisista palveluista « Lasse Männistö kommentoi artikkelia Lasse Männistö: Julkisten palveluiden on uudistuttava
- Tweets that mention Elinvoimainen Suomi | Suomen elinvoiman lähteet -- Topsy.com kommentoi artikkelia Elinvoimainen Suomi
- Lauri Gröhn kommentoi artikkelia Dan Koivulaakso: Luovuus syntyy yhteisöllisyydestä ja vauraus jakamisesta
- Antti Kääriäinen kommentoi artikkelia Dan Koivulaakso: Luovuus syntyy yhteisöllisyydestä ja vauraus jakamisesta
- Matti Hyryläinen kommentoi artikkelia Elinvoiman lähteille
Vaikuttajat vakavina
14.10.2009
Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman ensimmäinen vaikuttajafoorumi veti ilmeet vakaviksi. Noin kaksisataa suomalaista päätöksentekijää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta oli kokoontunut yhden iltapäivän seminaariin pohtimaan ajankohtaista tilannekuvaa ja kiteyttämään suuria Suomen tulevaisuuden määrittävä kysymyksiä.
Johtopäätös tilannearviosta oli ja on haastava. Meillä on takanamme loistava menneisyys – ja tulevaisuus. Mutta ajat ovat pysyvästi muuttuneet, eikä paluuta entiseen ole. Meidän on uudistuttava nopeasti, muuten on edessä syvä taantuminen. Mutta mitä tämä uudistuminen merkitsee ja mitä se pitää sisällään?
Hyvä uutinen oli se, että maailmanloppu on lykkääntynyt, kuten globaalin talouskriisin syistä ja seurauksista alustanut taloustieteen nobelisti Paul Krugman totesi. Samalla hän korosti sitä, että talouskriisi ei vielä suinkaan ole ohi, vaan toipumisessa voi mennä pitkään ja takapakkeja voi tulla. Edelleen hän totesi, että tämä talouskriisi ei johtunut ulkoisista tekijöistä vaan talouden sisäisen ”käyttöjärjestelmän” ongelmista; että olemme rakentaneet globaalin talouden järjestelmän, jonka sisäistä olemusta ja toimintaa emme ymmärrä riittävän hyvin.
Hämmennys ja epävarmuus tulevasta kehityksestä olivat foorumin osanottajien parissa suurta, talouskriisi on osaltaan paljastanut vallitsevien ajatustapojemme heikentyneen selitysvoiman.
Suomi joutuu talouskriisin lisäksi kohtaamaan kaksi rinnakkaista suurta ja nopeasti etenevää rakennemuutosta, elinkeinorakenteen ja väestörakenteen muutokset. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat tehtävän työn määrään, talouden kokoon ja kasvumahdollisuuksiin sekä myös julkisen sektorin tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin. Meillä on nyt nopeasti kasvava kuilu hyvinvointiyhteiskunnan kasvavien vaatimusten ja pienentyvien voimavarojen välillä – huoltosuhde heikkenee nopeasti.
Tämä on tiedostettu, me tiedämme mitä pitää tehdä. Julkinen talouden kestävyys on varmistettava sopeuttamalla sen koko kansantalouden kantokykyä vastaavaksi. Mutta me emme näytä tietävän miten tämä pitää tehdä, kun muutoksia ei oikein saada toteutettua. Ongelmakokonaisuudet ovat suuria ja monimutkaisia ja meillä tuntuu olevan merkittäviä näkemyseroja prioriteeteista ja etenemistavoista.
Vielä mittavampi haaste on talouden palauttaminen kasvu-uralle. Perinteiset kasvun moottorit eli metsä-, metalli, ja elektroniikka- ja telekommunikaatioalat hiipuvat eikä uusia vastaavia ole vielä näköpiirissä. Mistä saadaan lisää työtä nyt ja tulevaisuudessa? Talouden kasvustrategia on hukassa ja sen myötä hyvinvointi uhattuna.
Me emme myöskään kyseenalaista, ainakaan kovin laajalti, nykyisen yhteiskuntapolitiikan suurta päämäärää, hyvinvointiyhteiskuntaa sen nykyisessä muodossaan. Puolustaessamme sitä mitä me itse asiassa puolustamme, sen saavutuksia, sen rakenteita ja järjestelmiä vai sen peruslähtökohtia eli palveluiden universaalisuutta ja rahoituksen yhteisvastuuta? Mitä meidän täytyy uudistaa ja mistä luopua voidaksemme säilyttää? Vai pitäisikö meidän syvällisemmin kyseenalaistaa ja pohtia myös perimmäisiä tarkoitusperiämme?
Toisaalta Suomella ja suomalaisilla on toki paljon mahdollisuuksia ja vahvuuksia, joiden varaan rakentaa hyvää tulevaisuutta. Toimintaympäristön monet suuret trendit, kuten ilmastomuutos, globalisaation uudet vaiheet, teknologioiden kehitys, väestönkasvu ja luonnonvarojen riittävyys, avaavat sinänsä uusia mahdollisuuksien ikkunoita. Ja Suomella on erittäin hyvät lähtökohdat kuten syvällistä osaamista ja korkean tason teknologiaa, luonnonvaroja, vakaat yhteiskunnalliset olot, sekä myös strategista näkemystä ja ketteryyttä näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Pikkujättiläisen on vain uudelleen löydettävä itsensä, tehtävänsä ja paikkansa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kun Suomen suurta kansallista teollisen hyvinvointivaltion rakentamisprojektia aikanaan käynnistettiin, suomalaisilta kysyttiin malttia vaurastua. Nyt Suomelta ja suomalaisilta kysytään rohkeutta uudistua.
Foorumi-iltapäivän lähestyessä päätöstään ja vaikuttajien käydessä loppukeskusteluaan nousi yksi huoli ja kaipuu ylitse muiden. Me kaipaamme tuoretta intoa ja inspiraatiota uudistua ja uudistaa, mutta emme oikein tiedä mitä se on ja mistä sitä löytyy?
Nimenomaan tästä on tässä kehitysohjelmassa kyse, etsimme polkuja elinvoiman lähteille.
Aarne:
“Johtopäätös tilannearviosta oli ja on haastava. Meillä on takanamme loistava menneisyys – ja tulevaisuus.”
Olikohan sittenkään loistava menneisyys. Kun Nokia alihankkijoineen karsittiin pois, Suomi oli aivan keskiverto EU-maa.
Aarne:
“Me kaipaamme tuoretta intoa ja inspiraatiota uudistua ja uudistaa, mutta emme oikein tiedä mitä se on ja mistä sitä löytyy?”
Vanhat hyväveliverkostot, joista tuo osallistujajoukon ihmiset olivat edustava näyte, tuskin synnyttävät “tuoretta inspiraatiota”. Nuoret taas on peloteltu nuoleskelijoiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Ei siitäkään ole inspiraation aineksiksi.
Ainoa lääke kuitenkin lienee, että kaikenlaiset komiteat, tukiryhmät, asiantuntijaryhmät ja kehitysohjelmat jne. rakennetaan siten, että niille aseteaan “10 prosentin vanhojen pierujen maksimikiintiö”. Eii iän mukaan, vaan aikaisemmin vastaavissa mukana olleet lähes pois.
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/21/teknologian-ekosysteemit-sumutusta/
Aarne: “Me emme myöskään kyseenalaista, ainakaan kovin laajalti, nykyisen yhteiskuntapolitiikan suurta päämäärää, hyvinvointiyhteiskuntaa sen nykyisessä muodossaan.”
Mistä löytyisi kuvaus sille, mitä tuo “hyvinvointiyhteiskunta” oikein tarkoittaa? Ja onko käsite tilastollinen, mediaalinen, optimaalinen, osaoptimaalinen. Ja näkevätkö eri puolueet käsitteen samanlaisena?
Opetusministeriön tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/08/tulevaisuuden-hyvinvointiyhteiskunta/
Ja koska tiedän, että monet panevat toivonsa Tekesiin, tässä kommentteja Tekesin toiminnasta vuodelta 1998:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/tekes.html
(Kirjoitettu Brysselissä, jossa asuin 7 vuotta)
Minulla on näkemys siitä, että kun tämä taantuma on ohi, me olemme lähtökohtaisesti aivan uudessa tilanteessa.
Suomen teollisuuden savijalka, paperiteollisuus on sortunut.
Globaalisti uudet alat ottavat merkittäviä osuuksia ennen niin merkittäviltä raskaan teollisuuden sektoreilta ja monet teollisuuden alat menettävät pysyvästi asemiaan kaikkialle maailmassa.
Yhdysvaltain kiinteistökupla on edelleen olemassa, vaikkakaan ei niin pinkeänä ja heidän taloutensa on edelleen rempallaan kuntatasolta valtioon asti, samaan aikaan kun uusi hallinto ei ole kyennyt irrottautumaan vielä kaikin osin ulkomaisista sodistaan.
Ilmaston muutos, riippumatta siitä, mistä se johtuu, tulee olemaan merkittävin haaste niin Suomelle kuin koko Euroopan Unionille.
Nykyiset siirtolaisuus virrat tulevat ilmaston muutoksen myötä paisumaan suuremmiksi kuin mitä oli Toisen Maailmansodan pakolaisvirrat samaan aikaan kun uusi rantaviiva tulee pakottamaan merkittäviin rakennushankkeisiin.
Ydinvoimaloista merkittävä osa on alueilla, jossa veden nousu ennustusten keskiarvojenkin mukaan pakottaa uusien patojen ja suojarakenteiden rakentamiseen.
Euroopan Unionin sisäinen muuttotarve voi olla yli 15% väestöstä, pois tulvavaaran alaisilta alueilta.
Pohjois-Italiassa yhden metrin vedennousu vaarantaa koko Mestre-Venetsian alueen suuren kemianteollisuus keskuksen ja seurauksena voi olla käsittämätön ekokatastrofi jos meri vesi alkaa liottamaan siellä maahan sitoutuneita saasteita.
Siperian ikiroudan sulamisen vaikutuksia on liki mahdoton arvioida.
Kiinan järjestelmä voi romahtaa, kun puhtaan veden ja ruuan tuotanto vaikeutuu. Se romahtaako se sisään vai ulos, ratkaisee miljardien ihmisten kohtalon.
Koko maailmaa tulee koskemaan viljelyalueiden muutos ja joidenkin eliölajien sukupuuttoon kuoleminen muuttaa myös ihmisen asemaa luonnon osana.
Ja kaikessa tässä Suomi ei ole mikään kelluva saari.
Ilmaston muutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset omalla ja lähialueilla voi tarkoittaa muutaman miljoonan ilmastopakolaisen syntymistä Venäjän ja Balttian alueella. Yhden metrin vedennousu tekee nostaa tulvariskin aivan uudelle tasolle Pietarissa ja Pärnussa.
Samaan aikaan kun ilmaston muutos on uhka, se on mahdollisuus.
Samalla tavalla kuin Korean sota aikoinaan antoi taloudelle buustia, voi myös ilmaston muutoksen vaikutukset luoda uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Rakennusteollisuus tulee samaan ilmastosodan vuoksi uusia tilauksia. Energiateollisuuden muutokset tulevat merkitsemään suuria mahdollisuuksia.
Vesi- ja siirtolaissodat tulevat luomaan uusia mahdollisuuksia aseteollisuudelle.
Haasteet pienelle Suomelle ovat aivan toisella tasolla kuin edes haluan ajatella.