Suomen teollisuuden savijalka, paperiteollisuus on sortunut.

Globaalisti uudet alat ottavat merkittäviä osuuksia ennen niin merkittäviltä raskaan teollisuuden sektoreilta ja monet teollisuuden alat menettävät pysyvästi asemiaan kaikkialle maailmassa.

Yhdysvaltain kiinteistökupla on edelleen olemassa, vaikkakaan ei niin pinkeänä ja heidän taloutensa on edelleen rempallaan kuntatasolta valtioon asti, samaan aikaan kun uusi hallinto ei ole kyennyt irrottautumaan vielä kaikin osin ulkomaisista sodistaan.

Ilmaston muutos, riippumatta siitä, mistä se johtuu, tulee olemaan merkittävin haaste niin Suomelle kuin koko Euroopan Unionille.
Nykyiset siirtolaisuus virrat tulevat ilmaston muutoksen myötä paisumaan suuremmiksi kuin mitä oli Toisen Maailmansodan pakolaisvirrat samaan aikaan kun uusi rantaviiva tulee pakottamaan merkittäviin rakennushankkeisiin.

Ydinvoimaloista merkittävä osa on alueilla, jossa veden nousu ennustusten keskiarvojenkin mukaan pakottaa uusien patojen ja suojarakenteiden rakentamiseen.

Euroopan Unionin sisäinen muuttotarve voi olla yli 15% väestöstä, pois tulvavaaran alaisilta alueilta.

Pohjois-Italiassa yhden metrin vedennousu vaarantaa koko Mestre-Venetsian alueen suuren kemianteollisuus keskuksen ja seurauksena voi olla käsittämätön ekokatastrofi jos meri vesi alkaa liottamaan siellä maahan sitoutuneita saasteita.

Siperian ikiroudan sulamisen vaikutuksia on liki mahdoton arvioida.

Kiinan järjestelmä voi romahtaa, kun puhtaan veden ja ruuan tuotanto vaikeutuu. Se romahtaako se sisään vai ulos, ratkaisee miljardien ihmisten kohtalon.

Koko maailmaa tulee koskemaan viljelyalueiden muutos ja joidenkin eliölajien sukupuuttoon kuoleminen muuttaa myös ihmisen asemaa luonnon osana.

Ja kaikessa tässä Suomi ei ole mikään kelluva saari.
Ilmaston muutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset omalla ja lähialueilla voi tarkoittaa muutaman miljoonan ilmastopakolaisen syntymistä Venäjän ja Balttian alueella. Yhden metrin vedennousu tekee nostaa tulvariskin aivan uudelle tasolle Pietarissa ja Pärnussa.

Samaan aikaan kun ilmaston muutos on uhka, se on mahdollisuus.
Samalla tavalla kuin Korean sota aikoinaan antoi taloudelle buustia, voi myös ilmaston muutoksen vaikutukset luoda uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Rakennusteollisuus tulee samaan ilmastosodan vuoksi uusia tilauksia. Energiateollisuuden muutokset tulevat merkitsemään suuria mahdollisuuksia.
Vesi- ja siirtolaissodat tulevat luomaan uusia mahdollisuuksia aseteollisuudelle.

Haasteet pienelle Suomelle ovat aivan toisella tasolla kuin edes haluan ajatella.

http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/tekes.html

(Kirjoitettu Brysselissä, jossa asuin 7 vuotta)

Mistä löytyisi kuvaus sille, mitä tuo “hyvinvointiyhteiskunta” oikein tarkoittaa? Ja onko käsite tilastollinen, mediaalinen, optimaalinen, osaoptimaalinen. Ja näkevätkö eri puolueet käsitteen samanlaisena?

Opetusministeriön tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta:

http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/08/tulevaisuuden-hyvinvointiyhteiskunta/

Olikohan sittenkään loistava menneisyys. Kun Nokia alihankkijoineen karsittiin pois, Suomi oli aivan keskiverto EU-maa.

Aarne:
“Me kaipaamme tuoretta intoa ja inspiraatiota uudistua ja uudistaa, mutta emme oikein tiedä mitä se on ja mistä sitä löytyy?”

Vanhat hyväveliverkostot, joista tuo osallistujajoukon ihmiset olivat edustava näyte, tuskin synnyttävät “tuoretta inspiraatiota”. Nuoret taas on peloteltu nuoleskelijoiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Ei siitäkään ole inspiraation aineksiksi.

Ainoa lääke kuitenkin lienee, että kaikenlaiset komiteat, tukiryhmät, asiantuntijaryhmät ja kehitysohjelmat jne. rakennetaan siten, että niille aseteaan “10 prosentin vanhojen pierujen maksimikiintiö”. Eii iän mukaan, vaan aikaisemmin vastaavissa mukana olleet lähes pois.

http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/21/teknologian-ekosysteemit-sumutusta/